Taideperustainen työpaja ja motivaatio


Kirjoittaja on Taiteilija -konsultti-työparimallin valmennusohjelmassa, TaM, design-tutkija, ammatillinen opettaja ja kuvataiteilija. Tässä blogissa tarkastellaan viivamaalausta taiteellisen intervention esimerkkinä. Aistit ja liike ovat keskiössä. Erilaiset maalaus-ja pohjamateriaalit tukevat osallistujien luovuutta.

Soveltavan taidetyöskentelyn esimerkki ja motiivi

Työtehtävät ovat monella ihmisellä pirstaloituneet. Työntekijä tietää osallistuvansa suureen kokonaisuuteen, mutta ei välttämättä näe konkreettisia tuloksia. Tähän tekemisen hajautumisen aiheuttamaan turhautumiseen ja motivaatiota nakertavaan tilanteeseen voi sopia taiteellinen interventio tai tuttavallisemmin soveltava taide. Vaatimatonkin tavoitteellisesti tehty tuotos, artefakti, on konkreettinen. Sitä voidaan tarkastella yhdessä ja sen avulla voidaan sanallistaa ei-materiaalisia asioita. Osallistujat löytävät taiteellisesta interventiosta vastaavuuksia omaan työhönsä: tunnetta, intuitiota, kehollisia kokemuksia, muistoja tai assosiaatioita. Taiteellisessa työssä kokemuksellinen tieto on keskiössä. Taide ei operoi oikea-väärä-jaolla, siksi on helppo luopua kontrollista Taideintervention esimerkkinä kerron  viivamaalaus-työpajasta. 

Arvolupaus:Taideperustainen työpaja auttaa osallistujia hyväksymään hallitsemattomuutta, etsimään uudesta tilanteesta mahdollisuuksia ja kehittää itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen kykyjä tuottamalla merkityksiä.

Kuva 1: osasuurennoksia Tarja Toikan teoksesta (2017): mediumia, hiekkaa, valumia, värin imeytystä

Soveltava taide  - mahdollisuus löytää uutta

Uusi tilanne avaa mahdollisuuden, tulkinnan tai toimintatavan, jota ei oltu ennakoitu. Monet keksinnöt ovat sattumalta syntyneitä. On havaittu uusi mahdollisuus ja lähdetty kokeilemaan, mihin se voi johtaa. Kokeilukulttuuri pyrkii törmäyttämään asioita ja synnyttämään uutta. 

Organisaatiokulttuuri voi olla kokeiluihin liian kontrolloiva ja siksi sattumien synnyttämät mahdollisuudet hylätään heti turhina sivujuonteina. Oppiva, kehittyvä organisaatio tarvitsee herkkyyttä tunnistaa mahdollisuuksia, ja tätä herkkyyttä kannattaa tukea. Taiteellinen työskentely voi luoda siihen alttiutta. Taiteellinen työskentely voi auttaa  ihmis luopumaan kontrollista.

Kuva2: Yksityiskohta Tarja Toikan teoksesta (2017), pinnassa värivalumia, mediumia ja  hiekkaa.

Maalataan viivoja ja kokeillaan uutta

Taiteellinen työskentely edellyttää heittäytymistä. Moni pitää itseään epätaiteellisena, eikä sen vuoksi innostu. Epävarmuus siitä, mitä pitää tehdä, millaista osaamista tarvitaan on pelottavaa Taiteellisuus ei ole taiteellisen työskentelyn edellytys, mutta itsensä  kannustaminen uuden tekemisen pariin sen sijaan on.  Taitona esimerkkitapauksessa edellytetään siveltimen liikuttelua ja  värien sekoittamista veteen. On osattava heittäytyä tilanteeseen ja osallistuttava. Tämä voi olla haaste. Tekeminen on yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää, jotta ”kognitiivista kaistaa” jää ilmiöiden prosessoinnille, mikä  tässä onkin pääasia.

Yllätyksiä ja niihin sopeutumista

On jopa hyvä, jos osallistujalla ei ole maalaustaiteen harrastusta takanaan. Silloin värin ja veden valuminen, imeytyminen maalauspohjaan, värin määrä ja laatu suhteessa tehtävään ovat uusia juttuja. Hallinnan tunne ei häiritse prosessia.  
Tulos on aina uniikki. Kukaan toinen ei voi saada aikaan täsmälleen samanlaista lopputulosta, koska muuttujia on liikaa. Jokaisen ihmisen käden liike, nopeus, voima, painallus pintaa vasten on omanalainen. Teoskynnys ylittyy aina, emmekä ota kantaa syntyvän teoksen laatuun. Osallistuja voi päättää pitääkö hän syntyvää artefaktia teoksena vai ainoastaan harjoituksena.

Yksinkertaista ja tehokasta toimintaa

Työpajassa maalataan viivoja vesiliukoisilla väreillä, eri paksuisilla siveltimillä eri materiaalia oleville pohjille. Ohjaus liittyy työvälineitten käyttöön ja aikatauluun ei ilmaisuun. Purkukeskustelussa pohditaan muuttujia, oman toiminnan vaikutusta ja sitä, mihin kaikkeen ei voinut vaikuttaa ja miten suhtautui kontrollin puuttumiseen. Työpajan on tarkoitus helpottaa itsesäätelyä, erityisesti tunnetaitoja, ryhmärooleja ja auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia organisaatiossa. Keskustelussa ja  työpajassa olisi hyvä olla mukana esimiehiä.  
Työpajat voidaan vaiheistaa ajankäytön mukaan erilaisin painotuksin, riippuen siitä, miten muuttujia käsitellään purkukeskusteluissa. Harjoitukset voivat olla yksilöiden tai tiimien tekemiä.  Työpajan kesto ja tavoitteet neuvotellaan osallistujayrityksen tarpeita vastaavaksi. 


Kuva3: Yksityiskohta Tarja Toikan teoksesta (2017).

Tuloksena merkityksiä

Ihmisen psyyke tuottaa kaiken aikaa merkityksiä. Tätä sense-making -mekanismia ei saa kytkettyä  pois päältä. Ihminen vertaa uutta kokemusta aiempaan ja muistista nousee saman tyyppisiä ja liittyviä asioita. Meidän ei tarvitse tietää taustalla olevia kognitiivisia teorioita, vaikka nii tutkitaankin paljon, vaan voimme keskittyä syntyviin tuloksiin. Tuloksiin, artefakteihin kytkemämme merkitykset auttavat meitä ymmärtämään työtämme ja organisaatiotamme.

Työpajan säännöt

Jotta työskentely on nautittavaa työpajassa vallitsevat yhteiset pelisäännöt. Työskentelyyn perehdytetään kiireettömästi ja työskentelyn vaiheet perustellaan osallistujille. Jo mahdollista, työpajaa edeltää asiakasyrityksen kanssa tehty tarvekartoitus. Luottamus  ohjaajien ja osallistujien välillä on tärkeää. Luottamus rakentuu perustelujen lämmittelytehtävien avulla. Osallistujat saavat omassa tahdissaan edetä vaiheesta toiseen.

Mustavalkoisen viivan kautta monivärisiin viivastoihin ja pohjan struktuureihin


Työskentely etenee yksinkertaisesta monimutkaiseen. Värin määrä ja laatu muuttuvat, muut materiaalit kuten mediumit tulevat mukaan, erilaisia maalauspohjia pääsee kokeilemaan. Jokainen muutos työtavassa  tuo lisää mahdollisuuksia ja haasteita.  Muutoksia tuodaan näin vaiheittain mukaan prosessiin ja osallistujat pidetään muutoksista tietoisina. Osallistujat reflektoivat kokemusta. Työpajan vahvuus on konkreettisuudessa.

Purkukeskustelun luonne, tavoitteet ja kesto määritellään yhdessä.
Parhaimmillaan työpaja tuottaa tunnetaitoja ja lisää ymmärrystä osallistujien kesken.
 

Kuvat, T. Toikka:  ovat tarkoituksellisesti ilman nimiä, yksityiskohtia ja osasuurennksia, kuvat kertovat miltä materiaalit näyttävt esimerkiksi, ei muuta. 
  

Kommentit