Taideperustainen työpaja ja motivaatio
Kirjoittaja on Taiteilija -konsultti-työparimallin valmennusohjelmassa, TaM, design-tutkija, ammatillinen opettaja ja kuvataiteilija. Tässä blogissa tarkastellaan viivamaalausta taiteellisen intervention esimerkkinä. Aistit ja liike ovat keskiössä. Erilaiset maalaus-ja pohjamateriaalit tukevat osallistujien luovuutta.
Soveltavan taidetyöskentelyn esimerkki ja motiivi
Työtehtävät ovat monella
ihmisellä pirstaloituneet. Työntekijä tietää osallistuvansa suureen kokonaisuuteen,
mutta ei välttämättä näe konkreettisia tuloksia. Tähän tekemisen hajautumisen aiheuttamaan
turhautumiseen ja motivaatiota nakertavaan tilanteeseen voi sopia taiteellinen
interventio tai tuttavallisemmin soveltava taide. Vaatimatonkin tavoitteellisesti tehty tuotos, artefakti, on
konkreettinen. Sitä voidaan tarkastella yhdessä ja sen avulla voidaan sanallistaa ei-materiaalisia asioita. Osallistujat löytävät taiteellisesta interventiosta vastaavuuksia omaan työhönsä: tunnetta, intuitiota, kehollisia kokemuksia, muistoja tai assosiaatioita. Taiteellisessa työssä
kokemuksellinen tieto on keskiössä. Taide ei operoi
oikea-väärä-jaolla, siksi on helppo luopua kontrollista. Taideintervention esimerkkinä kerron viivamaalaus-työpajasta.
Arvolupaus:Taideperustainen työpaja
auttaa osallistujia hyväksymään hallitsemattomuutta, etsimään uudesta
tilanteesta mahdollisuuksia ja kehittää itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen kykyjä
tuottamalla merkityksiä.
![]() |
Kuva 1: osasuurennoksia Tarja Toikan teoksesta (2017): mediumia, hiekkaa, valumia, värin imeytystä
|
Soveltava taide - mahdollisuus löytää uutta
Uusi tilanne avaa mahdollisuuden, tulkinnan tai toimintatavan, jota ei oltu ennakoitu. Monet keksinnöt ovat sattumalta syntyneitä. On havaittu uusi mahdollisuus ja lähdetty kokeilemaan, mihin se voi johtaa. Kokeilukulttuuri pyrkii törmäyttämään asioita ja synnyttämään uutta.Organisaatiokulttuuri voi olla kokeiluihin liian kontrolloiva ja siksi sattumien synnyttämät mahdollisuudet hylätään heti turhina sivujuonteina. Oppiva, kehittyvä organisaatio tarvitsee herkkyyttä tunnistaa mahdollisuuksia, ja tätä herkkyyttä kannattaa tukea. Taiteellinen työskentely voi luoda siihen alttiutta. Taiteellinen työskentely voi auttaa ihmisiä luopumaan kontrollista.
![]() |
Kuva2: Yksityiskohta Tarja Toikan teoksesta (2017), pinnassa värivalumia, mediumia ja hiekkaa. |
Maalataan viivoja ja kokeillaan uutta
Taiteellinen työskentely edellyttää heittäytymistä. Moni
pitää itseään epätaiteellisena, eikä sen vuoksi innostu. Epävarmuus siitä, mitä pitää tehdä, millaista osaamista tarvitaan on pelottavaa. Taiteellisuus ei
ole taiteellisen työskentelyn edellytys, mutta itsensä kannustaminen uuden tekemisen pariin sen sijaan on. Taitona esimerkkitapauksessa edellytetään siveltimen liikuttelua ja värien sekoittamista veteen. On osattava heittäytyä tilanteeseen ja osallistuttava. Tämä voi olla haaste. Tekeminen on
yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää, jotta ”kognitiivista kaistaa” jää
ilmiöiden prosessoinnille, mikä tässä onkin pääasia.
Yllätyksiä ja niihin sopeutumista
On jopa hyvä, jos osallistujalla ei ole maalaustaiteen harrastusta takanaan. Silloin värin ja veden valuminen, imeytyminen maalauspohjaan, värin määrä ja laatu suhteessa tehtävään ovat uusia juttuja. Hallinnan tunne ei häiritse prosessia.
Tulos on aina uniikki. Kukaan toinen ei voi saada aikaan
täsmälleen samanlaista lopputulosta, koska muuttujia on liikaa. Jokaisen ihmisen
käden liike, nopeus, voima, painallus pintaa vasten on omanalainen. Teoskynnys
ylittyy aina, emmekä ota kantaa syntyvän teoksen laatuun. Osallistuja voi
päättää pitääkö hän syntyvää artefaktia teoksena vai ainoastaan harjoituksena.
Yksinkertaista ja tehokasta toimintaa
Työpajassa maalataan viivoja vesiliukoisilla väreillä, eri paksuisilla siveltimillä
eri materiaalia oleville pohjille. Ohjaus liittyy työvälineitten käyttöön ja aikatauluun ei ilmaisuun.
Purkukeskustelussa pohditaan muuttujia, oman toiminnan vaikutusta ja sitä,
mihin kaikkeen ei voinut vaikuttaa ja miten suhtautui kontrollin puuttumiseen. Työpajan on tarkoitus helpottaa itsesäätelyä, erityisesti tunnetaitoja, ryhmärooleja ja auttaa
tunnistamaan mahdollisuuksia organisaatiossa. Keskustelussa ja työpajassa olisi hyvä olla mukana esimiehiä.
Työpajat voidaan vaiheistaa ajankäytön mukaan erilaisin painotuksin, riippuen siitä, miten muuttujia käsitellään purkukeskusteluissa. Harjoitukset voivat olla yksilöiden tai tiimien tekemiä. Työpajan kesto ja tavoitteet neuvotellaan osallistujayrityksen tarpeita vastaavaksi.
Työpajat voidaan vaiheistaa ajankäytön mukaan erilaisin painotuksin, riippuen siitä, miten muuttujia käsitellään purkukeskusteluissa. Harjoitukset voivat olla yksilöiden tai tiimien tekemiä. Työpajan kesto ja tavoitteet neuvotellaan osallistujayrityksen tarpeita vastaavaksi.
![]() |
Kuva3: Yksityiskohta Tarja Toikan teoksesta (2017). |
Tuloksena merkityksiä
Ihmisen psyyke tuottaa kaiken aikaa merkityksiä. Tätä sense-making -mekanismia
ei saa kytkettyä pois päältä. Ihminen
vertaa uutta kokemusta aiempaan ja muistista nousee saman tyyppisiä ja liittyviä asioita.
Meidän ei tarvitse
tietää taustalla olevia kognitiivisia teorioita, vaikka niitä tutkitaankin paljon, vaan voimme keskittyä
syntyviin tuloksiin. Tuloksiin, artefakteihin kytkemämme merkitykset auttavat meitä
ymmärtämään työtämme ja organisaatiotamme.Työpajan säännöt
Jotta työskentely on nautittavaa työpajassa vallitsevat yhteiset pelisäännöt. Työskentelyyn perehdytetään kiireettömästi ja työskentelyn vaiheet perustellaan osallistujille. Jo mahdollista, työpajaa edeltää asiakasyrityksen kanssa tehty tarvekartoitus. Luottamus ohjaajien ja osallistujien välillä on tärkeää. Luottamus rakentuu perustelujen lämmittelytehtävien avulla. Osallistujat saavat omassa tahdissaan edetä vaiheesta toiseen.Mustavalkoisen viivan kautta monivärisiin viivastoihin ja pohjan struktuureihin
Työskentely etenee yksinkertaisesta monimutkaiseen. Värin määrä ja
laatu muuttuvat, muut materiaalit kuten mediumit tulevat
mukaan, erilaisia maalauspohjia pääsee kokeilemaan. Jokainen muutos
työtavassa tuo lisää mahdollisuuksia ja
haasteita. Muutoksia tuodaan
näin vaiheittain mukaan prosessiin ja osallistujat pidetään muutoksista tietoisina. Osallistujat reflektoivat kokemusta. Työpajan vahvuus on konkreettisuudessa.
Purkukeskustelun luonne, tavoitteet ja kesto määritellään yhdessä.
Parhaimmillaan työpaja tuottaa tunnetaitoja ja lisää ymmärrystä osallistujien kesken.
Kuvat, T. Toikka: ovat tarkoituksellisesti ilman nimiä, yksityiskohtia ja osasuurennksia, kuvat kertovat miltä materiaalit näyttävt esimerkiksi, ei muuta.
Kommentit
Lähetä kommentti